Aikataulutettua elämää

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.


Taas on meikäläisen kirjoitusväli venähtänyt ihan liian pitkäksi. Nyt eletään jo tammikuun loppua ja päivät kuluvat tutulla rutiinilla toisensa perään. Oma rytmini on hyvin samanlainen, joka arkipäivä. Viikonloput tuovat rytmiin kaivattua vaihtelua, joskin onnistun varaamaan viikonloput aina täyteen erilaista ohjelmaa ja tapaamisia. Itselle tällainen “murmelin päivä”-rytmi sopii kuin nenä päähän. Tällainen päiväni on tällähetkellä lähes poikkeuksetta:

5:30 herätys + aamutoimet

5:40-6:40 aamulenkki

6:40-7:55 aamutoimet: suihku, vaatteet, aamupala jne. Lähtö töihin matkalla poika päiväkotiin

8:30-16:30 Töissä (välissä ruoka- ja välipalatauot klo. 11 ja 15)

16:30-17:30 Poika kotimatkalla päiväkodista kyytiin ja kotiin, siellä pienet touhut pojan kanssa, salivaatteet niskaan ja laturit naamaan. Sitten autoon ja punttista kohti.

18-19:30 Salitreeni + intervalli

19:30-21 Ruokailua ja yhdessäoloa perheen kanssa + pojan iltatoimet

21-22/23 Omaa aikaa + iltapala (tässä vaiheessa yleensä täyskoomassa sohvalla :) )

23–> Unta kuulaan

 

Tästä on fitnessglamouri aika kaukana :) Viikonloppuisin nukun aamuisin hieman pidempään (klo. 7 asti), käyn yleensä jo aamupäivästä salilla ja päivällä touhutaan pojan kanssa ja iltapäivästä näen muuta perhettä/kavereita (jos jaksan)..  Nukkua pitäisi enemmän ja huomaan kyllä nukahtavani harva se ilta sohvalle jo ennen kymmentä :D Kieltämättä tämä aikataulutettu elämä vaatii koko perheeltä paljon. Me käymme kyllä yhdessä salilla, poika on tuolloin leikkihuoneessa, mutta koska minulla treenejä on paljon, ei mies joka kerta lähde pojan kanssa mukaan. Meidän 3-vuotiaalla on aika kova uhma-kausi päällä, joten olenkin selvästi vähentänyt puhelimen ja iPadin räpläystä tietokoneesta puhumattakaan, joten iltaisin touhutaan, leikitään ja ollaan oikeasti läsnä. Tärkein tuki koko kisaamiselleni löytyy kotoa, eli iso kiitos rakkalle miehelleni, että annat minun toteuttaa itseäni tehdä tätä joidenkin mielestä ihan pähkähullua hommaa ja jaksat katsoa iltaisin sohvalle nukahtanutta väsynyttä vaimoa. Onneksi on ihanat tukijoukot. Appivanhempien ja omien vanhempieni myötä ja saamme mieheni kanssa välillä järjestettyä myös yhteistä aikaa, jolloin voimme lähteä leffaan tms.

 

Dieetti etenee hitaasti, mutta varmasti. Talvi- ja kesädieetin erot tuntuvat entistä enemmän, varsinkin aamulenkeillä, kun päälle saa pakata älyttömästi vaatteita ja kylmä on silti kokoajan. Kuitenkin peruspositiivisena ihmisenä on ihanaa, miten nyt jo huomaa, että aamuisin on valoisampaa ja kevät alkaa vähitellen taas lähestyä. Välillä ja enenevässä määrin olen aamulla tosin niin koomassa, etten edes muista mitä reittiä olen edes mennyt.

Tällä viikolla lisättiin kaasua reippaastikkin ja sen huomaa jo muutaman päivän jälkeen. Katsotaan, mitä Bull ensi viikolla tuumaa, kun on kuntotsekin aika. Viimeksi nähtiin tammikuun alussa, kun kävin Tampereella Milos Sarchevin treenileirillä. Tämä dieetti on taas erilainen kuin muut, mutta luottavaisena valmentajani ammattitaitoon toteutan annettuja ohjeita. Mielenkiinnolla odotan, minkälaisen paketin saan kasaan. Kisoihin on ilmottauduttu ja lisenssit hommattu, joten kevään kisat tulee nopeammin kuin osaan edes ajatella. Disturb.fi Fitness Classic –kilpailuista (aikamoinen nimi :) ) tulee taas julmetun isot, mutta on kiva palata Kulttuuritalolle, missä osallistuin ensimmäisiin kisoihini vuonna 2007.

About these ads